Home

Sámi lohkanguovddáš ja Kulturskuvlaráđđi leat ikte, suoidnemánu 4. b., vuolláičállán ovttasbargošiehtadusa. Šiehtadusa ulbmil lea ovdánahttit doarjjaresurssaid sámi kulturfágaide mat gusket kulturskuvlla rámmaplánii, Kulturskuvla buohkaide.

– Dát lea buorre ođas buot mánáide geat háliidit sámi kulturskuvlafálaldaga. Lea dehálaš ahte buot aktevrrat ovttasbarget ja leat mielde ovdánahttime sámi kulturfágaid vai šaddá buorre fágalaš fálaldat, lohká sámediggeráđđelahttu Ole-Henrik Bjørkmo Lifjell.

– Sámediggái lea kulturskuvla dehálaš arena mii čuovvola Duohtavuođa- ja seanadankommišuvnna raportta. Mii illudit oaidnit bohtosiid dán ovttasbarggus – nu ahte buot mánát ja nuorat ožžot sámi kultur- ja máhttoloktema kulturskuvllain miehta riikka, lohká Lifjell.

Rámmaplána mii fuomášuhttá sámi sisdoalu ja perspektiivva

Sámi sisdoallu ja perspektiiva lea buorebut nannejuvvon rámmaplánas, Kulturskuvla buohkaide, mii almmuhuvvui giđđat. Lohkanguovddáža jođiheaddji, Karen Inga Eira, muitala ahte ovttasbargu lea dehálaš lávki ollašuhttit dáid áigumušaid.

– Min mandáhtta lea ahte mii galgat bargat dan ovdii ahte mánát, nuorat ja rávisolbmot ožžot kvalitatiivvalaš buori ja dásseárvosaš oahpahusa sihke sámegielas ja dáin iešguđet sámegielain. Dehálaš fáktor lea earenoamážit ahte mánát ja nuorat ožžot girjás ja máŋggabealat vásáhusaid sámi gielas ja kultuvrras iešguđetlágan doaimmaid bokte. Mii háliidit maiddái leat mielde sihkkarastime ahte kulturskuvllat ožžot eanet máhtu sámevuođa birra vai sáhttet fievrridit dán viidáset iežaset ohppiide, muitala Eira.  

Anna Rennemo, gii lea eamiálbmot ja nationála minoritehtaid ráđđeaddi Kulturskuvlaráđis, lea ovttasbargan Lohkanguovddážin nu ahte šiehtadus ollašuvvá. Son čujuha dasa ahte lea dárbu resurssaide mat čielgasit govvidit guovddáš árvvuid sámi dáidda- ja kulturfágain, nu ahte dat sáhttá leat mielde hukseme fágaidentitehta sámi kulturfágain kulturskuvllas.

Váilu ruhtadeapmi

Vaikko ovttasbargošiehtadus lea dál sajis, de ii leat visot vuos buot ollašuhttojuvvon. Doarjjaresurssaid ovddideapmi lea stuora bargu ja ferte dahkkot máŋgga gillii, mii gáibida áiggi ja resurssaid máŋggaid jagiid badjel. Jođiheaddji Kulturskuvllaráđi beroštupmipolitihkas, Anders Rønningen, deattuha čuovvovaččat.

–Dát lea viiddis ja gáibideaddji bargu mii galgá ovddiduvvot njealji iešguđetlágán gielaide, mii gáibida ahte Lohkanguovddáš ferte bargat dainna máŋga jagi. Danne áigu kulturskuvlaráđđi ovttas Lohkanguovddážiin gávdnat dárbbašlaš ruhtadeami. Mii oaidnit ahte dakkár oahpporesursa sáhttá leat stuora ávkin sámi kulturfágaide suohkaniin, ja mis lea stuora jáhkku ahte guoskevaš našunála eiseválddit veahkehit sihkkarastit ahte dát sáhttá ollašuvvat, loahpaha Rønningen.

Sámi lohkanguovddáš illuda ovttasbargat Kulturskuvlaráđiin ja oažžut sadjái resurssaid mat sáhttet nannet sámi kultuvrra ja identitehta kulturskuvllain miehtá riikka.